Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus tarjoaa mahdollisuuden sääntelyn keventämiseen ja selkeyttämiseen ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Avara järjesti kiinteistösijoittajille tammikuun lopussa Asumisen aamu -tilaisuuden teemalla ”Kasvukeskusten kasvukivut”. Tilaisuuden isännöi Avaran toimitusjohtaja Mika Savolainen.
Tilaisuudessa puhunut oikeusministeri Antti Häkkänen painotti, että myös markkinaehtoisille toimijoille on annettava aloiteoikeus kaavoituksessa. Kokoomuksen mukaan kaavoitusprosesseja ja maakäyttöperiaatteita on selkeytettävä ja avoimuutta lisättävä.
Kokoomus haluaa vähentää kaavatasoja
Kokoomuksen linjausten mukaan aitoa vuorovaikutusta on lisättävä osana sujuvaa kaavoitusta ja rakentamista, mikä vähentää valitusten aiheuttamia viivästyksiä.
”Infrastruktuuri, palvelut ja tieto muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden. Kunnat ja kaavat ovat kansalaisia varten. Yksityisten markkinaehtoisten toimijoiden aloiteoikeus kaavoituksessa tulisi kirjata lakiin. Kaavoituksessa tulee pyrkiä lisäämään ketteryyttä ja kykyä vastata kasvavien kaupunkialueiden tonttikysyntään, jotta asuntomarkkinoille saadaan lisää tarjontaa”, kokoomuksen asuntopolitiikan ja maankäytön linjauksista vastaava oikeusministeri Antti Häkkänen sanoi Asumisen aamussa.
Häkkänen vaatii maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä myös kevennettäväksi ja purettavaksi rakentamismääräyksiä ja sääntelyä, jotka ajoittavat rakentamista tai vaikeuttavat täydennysrakentamista.
Esimerkiksi vanhan rakennuksen korjaaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai perusparantaminen ei aina laukaisisi uudisrakentamistasoisia velvoitteita esteettömyys- ja äänieristysvaatimusten osalta. Lisäksi voitaisiin harkita, onko ihan jokaisen asunnon tarpeen olla täysin esteetön, Häkkänen linjaa.
Sinnemäki haluaa kaavoitukselle ja investoinneille yhteisen päättäjän
Tilaisuudessa puhuneen Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialaa johtavan apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan Helsingissä on vahva maanomistus, tietotaito ja edellytykset suunnitella strategisesti ja laadukkaasti omaa maankäyttöään.
Mahdollisuuksien torjua tehokkaasti niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutosta tulee näkyä lakiuudistuksessa selkeästi. Ajattelen, että lain tulisi olla kunnianhimoisesti ohjaava, mutta samalla jättää myös väljyyttä ja tilaa innovaatioille toteutuksessa, Anni Sinnemäki muistuttaa.
Helsingillä on Sinnemäen mukaan myös resurssit osallistua aktiivisesti seudulliseen asumisen ja liikenteen suunnitteluun sekä elinkeinotoiminnan edellytyksien luomiseen. Helsinkiin on 2016 laadittu strateginen yleiskaava, joka luo edellytykset joustavalle asemakaavoitukselle.
”Helsingissä nähdään, että strategisen maankäytön suunnittelun linjaukset päätetään siellä, missä myös on valtaa päättää investoinneista strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Esimerkiksi Helsingin yleiskaavan voima on siinä, että löytyy myös valtuuston laaja tuki sen vaatimille liikennehankkeille”, Sinnemäki sanoo.
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on vielä auki
Aalto-yliopiston kiinteistötalouden ja rakennetun ympäristön professori Ari Ekroos toimii maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän varapuheenjohtajana ja sidosryhmäfoorumin puheenjohtajana. Hänen mukaansa uudistukseen voi vielä vaikuttaa.
Tässä vaiheessa ei ole vielä lyöty kiinni mitään. Voi kuitenkin todeta periaatteista, että monissa maissa maakuntatason kaava on strategista suunnittelua eikä ole juridisesti sitovaa, Ari Ekroos sanoi.