Tunnustan olevani kierrätysintoilija! Moni ystäväni ihmettelee tarvettani kuljettaa pahvi-, metalli- ja lasiroskia puolen kilometrin päähän lähikaupan kierrätyspisteelle. Pientä hilpeyttä on herättänyt myös esimerkiksi se, miten keittiöremonttimme valmistuttua hehkutin suurimpaan ääneen uuttaa valtavaa roskakaappiamme, johon mahtuu omat ämpärit sekä pulloille, biojätteelle, kartongeille, metallille että lasille.
Tuulessa ja räntäsateessa, sinne tänne lentäviä pahviroskia raahatessa tulee kieltämättä välillä itsellekin olo, että jokaisen roskan lajittelussa ei ole järjen hiventä. Mutta kyllä siinä on.
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mukaan esimerkiksi yksi pääkaupunkiseutulainen tuottaa vuodessa yli 300 kiloa jätettä. Kaiken kaikkiaan maapallon asukkaat kuluttavat jo kuusi kertaa enemmän kuin vuonna 1960. Näissä oloissa roskien lajitteleminen on vähintä, mitä tavallinen ihminen oman jättikulutuksensa kompensoimiseksi voi tehdä.
Vuokra-asuminen ei estä lajittelua
Ja vaikka roskakassien raahaaminen räntäsateessa saattaa ärsyttää, lajittelu on lopulta lapsellisen helppoa. Joku muotoili asian hyvin toteamalla, että jos osaa purkaa kauppakassinsa sisällön oikeisiin kaappeihin, osaa myös lajitella jätteet oikeisiin astioihin.
Ikean liikuteltava ratkaisu toimii sekä ylimääräisenä lajittelupisteenä että kätevänä penkkinä keittiössä tai vaikkapa eteisessä. Lue tarkemmat tiedot huhtikuussa myyntiin tulevan uutuusmalliston esitteestä. Kaunis kankainen kori taas sopii hyvin esimerkiksi pestyjen pahvisten kierrätyspakkausten, lasin tai pullojen säilytykseen. Ferm livingin kangaskoreissa on kätevät kahvat, joiden avulla jätteet saa kannettua suoraan taloyhtiön lajittelupisteeseen.
Vuokra-asunnossa jätteiden lajittelun organisointi voi vaatia hieman mielikuvitusta. Vuokralaisella kun ei todennäköisesti ole mahdollisuutta asennuttaa keittiöönsä isoa roskakaappia, vaan pahimmillaan kaapissa on tilaa vain kaatopaikkajätteille ja bioroskille. Esimerkiksi puhtaiden pahviroskien, lasin ja kierrätyspullojen säilyttämiseen sopii kuitenkin hyvin myös vaikkapa kaunis kangaskori tai kassi.
Vanhoja lehtiä ja muuta paperiroskaa voi olla luontevinta kerätä eteiseen. Sielläkin kahvallinen kori tai kassi on kätevä ratkaisu sikäli, että se on ulos lähtiessä helppo napata mukaan ja tyhjentää taloyhtiön kierrätyspisteelle. Ahtaassa eteisessä voi toimia hyvin myös esimerkiksi kannellinen puinen laatikko, jota voi käyttää paperin säilyttämisen lisäksi penkkinä tai ylimääräisenä laskutilana. Vuokra-asuminen ei siis missään tapauksessa ole lajittelun este!
Metallia voi uusiokäyttää lähes loputtomasti
Lajitteluun voi motivoitua ajattelemalla, että lajiteltu jäte menee aivan oikeasti hyötykäyttöön. Esimerkiksi kierrätysmetallia voi käyttää uusien metallituotteiden raaka-aineena lähes rajattoman monta kertaa. Kierrätyslasista tehdään Suomessa esimerkiksi routa- ja lämpöeristeitä. Lassila & Tikanojan sivujen mukaan keräyspaperista syntyy uutta paperia nopeammin ja pienemmällä energialla kuin metsästä kaadetusta puusta. Jokaista kierrätyspaperitonnia kohden säästyy sivuston mukaan 17 puuta ja 27 000 litraa vettä.
Lajittelematta jättäminen taas edistää suoraan ilmastonmuutosta. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle nimittäin aiheuttaa huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä.
Oikeastaan lajittelemisessa onkin vain se ikävä puoli, että niin hyödyllistä kuin se onkin, se ei yksinään riitä. Tehokkain ja merkittävin tapa vähäentää jätettä on vähentää kulutusta - siis luopua terapeuttisista heräteostoksista ja muista arjen turhista materiaali-iloista.
Suurin osa jätteestä syntyy nimittäin usein jo tuotteen valmistus- ja kuljetusvaiheessa. Symbioosi ry:n Helsingin kaupungille tekemät kierrätyssivut kertovat, että yhdestä tuotteesta voi syntyä jätettä sen kokoon tai painoon nähden jopa monituhatkertainen määrä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut puolestaan muistuttavat, että tuotteen valmistukseen tarvittavista luonnonvaroista 90 prosenttia muuttuu jätteeksi jo ennen tuotteen käyttöönottoa.
Syömäkelpoisesta ruoasta roskiin 15 prosenttia
Jos runsauteen on tottunut, ajatus vähemmällä pärjäämisestä kirpaisee. Oma kokemukseni on kuitenkin osoittanut, että jopa kuluttamisen vähentämiseen voi hurahtaa - ainakin jos sillä tarkoittaa niin yksinkertaisia tekoja kuin vaatekauppojen vaihtamista kirpputoreihin. Kirpputorien kiertäminen tai internetin kirpputoriryhmien selailu on itse asiassa palkitsevampaa ja terapeuttisempaa kuin ostoskeskuksen tavarameressä kahlaaminen. Kirpputorilöydöstä tulee nimittäin aivan toisenlainen voittajaolo kuin uutena ostetusta viiden euron ketjupaidasta.
Esimerkiksi Facebookin lastevaatekirpputoriryhmissä luuhaaminen on muuttunut itselläni vaivihkaa ekoteosta intohimoksi. Suosittujen merkkien vaatteisiin saa kirpputoriryhmissä menemään rahaa siinä missä vaatekauppoihinkin. Ostokset voi kuitenkin perustella itsellensä sillä, että käytetyn hankkiminen säästää luontoa. Monissa kirpputoriryhmissä vanhojen mallistojen merkkivaatteet muuttuvat halutuiksi harvinaisuuksi, joista saatetaan maksaa jopa enemmän kuin uudesta vaatteesta. Tämä jos mikä on trendi, josta myös ympäristö kiittää. Todellinen win-win-tilanne!
Vaatteita vakavampi murhe ainakin meidän perheessämme on ruoka, jota menee roskiin kohtuuttoman paljon. Biojäteastiaan päätyy jatkuvasti pilaantuneita ruoan jämiä ja hävettävän usein myös kaappiin unohtuneita jogurttipurkkeja tai leikkelepakkausten loppuja.
Ongelma tuntuu olevan valitettavan yleinen. Saa syödä -sivuston mukaan Suomessa heitetään ruokaa roskiin vuosittain 120-160 miljoonaa kiloa eli 20-30 kiloa henkeä kohti. Sama sivusto kertoo, että suomalaiset haaskaavat kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta koko elintarvikeketjussa peräti 10-15 prosenttia. Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa.
Hyödynnä tähteet ja tutustu lajitteluvinkkeihin!
Yksi varma keino ruokahävikin vähentämiseen olisi se, että viikon ruokalistan suunnittelisi mahdollisimman huolellisesti etukäteen. Myös ne roskiin päätyvät ruoan tähteet olisi usein mahdollista hyödyntää, kun vain asiaa jaksaisi hiukan pohtia. Hyviä vinkkejä ja reseptejä tähteiden hyödyntämiseen on ainakin Marttojen Ruokaa tähteistä -sivulla. Martat neuvovat esimerkiksi sujauttamaan aamupuuron loput sämpylätaikinaan tai tekemään kuivuneista leivistä krutonkeja - helppoa ja järkevää, kun idean vain keksii.
Avaran Arjen vinkit -videosarjan jätehuolto-jaksossa taas on muutamia käytännön vinkkejä kodin jätteiden lajittelemiseen silloin, kun taloyhtiössä on oma kierrätysjätepiste. Taloyhtiön hyvin varustellun jätepisteen ansiosta lajittelusta jää pois se ärsyttävin osuus eli räntäsateessa rämpiminen. Tällaisessa taloyhtiössä ei siis ole ainuttakaan tekosyytä heittää kaikkia roskia samaan ämpäriin! Kun kodin jätteiden lajittelemisessa on päässyt alkuun, on todennäköisesti pienempi kynnys alkaa miettiä myös niitä käytännön toimia, joilla kulutusta saisi vähitellen vähennettyä. Kierrätysintoilija kiittää, ja maailma pelastuu!
