Kerrostalossa kuuluu aina ääniä, mutta jos naapurisi toiminta aiheuttaa asumiseesi merkittävää häiriötä, siitä kannattaa sanoa naapurille. Jos ystävällinen huomautus ei auta, tee häiriöilmoitus. Myös muiden naapureiden kanssa voi keskustella siitä, kantautuuko heille häiritsevää meteliä.
Naapurissa on taas juhlat. Alakerran teinipoika pelaa pikkutunneille ja huutelee netissä pelikavereilleen. Yläkerran vuorotyöläinen meni taas keskellä yötä suihkuun ja laittoi pesukoneen pyörimään. Jossain haukkuu yksinäinen koira koko työpäivän ajan.
"Kerrostaloasumiseen kuuluu aina elämisen ääniä. Kun olen itse esittelemässä asuntoja, muistutan, että kerrostaloasuminen on kerrostaloasumista ja normaaleja elämisen ääniä kuuluu aina. Jokaisessa talossa on järjestyssäännöt, joita asukkaiden tulee noudattaa. Mikäli kiinteistössä on normaalista elämisestä poikkeavaa häiriötä, siitä pitää olla yhteydessä isännöintiin. ", Oiva Isännöinnin kiinteistömanageri Juha Kastinen sanoo.
Normaali eläminen on aina sallittua
Ei ole tarkkaa määritelmää sille, mikä on merkittävä häiriö. Häiriön kokemiseen vaikuttaa hyvin paljon esimerkiksi se, kuinka hiljaista omassa kodissa on, tai kuinka herkkäuninen on. Normaali eläminen on kuitenkin aina sallittua, ja esimerkiksi vuorotyöläiselle se voi tarkoittaa suihkua keskellä yötä.
"Aika paljon tulee yhteydenottoja, että yläkerran ihminen kävelee kantapäillään tai naapuri käy keskellä yötä suihkussa. Jos naapurin pesukone on liian lähellä seinää ja lingotessa kuuluu asuntoosi jytinä, kannattaa tästä itse mainita naapurille", Kastinen kertoo esimerkkejä tapauksista, jotka ovat normaaleja elämisen ääniä.
Mikäli naapurin kaiuttimet ovat kohtuuttoman lujalla tai esimerkiksi harrastuksen äänet kantautuvat asuntoosi tunnista toiseen hyvin häiritsevästi, on alussa paras menettely ystävällinen huomautus suoraan häiriön aiheuttajalle. Jos sen sijaan rappuun kantautuu kovan tappelun ääniä tai riehakkaat juhlat jatkuvat aamuyöhön, on aiheellista ja turvallisempaa soittaa poliisit rauhoittamaan tilanne. Poliisin käynnistä saadaan tarvittaessa viranomaisen todiste tapahtuneesta häiriöstä. Poliisi ei koskaan saa kertoa, kuka ilmoituksen on tehnyt, ei edes isännöitsijälle. Tieto aiheutuneesta häiriöstä ei tule poliiseilta isännöintiin, vaan häiriöstä pitää tehdä erillinen häiriöilmoitus.
Häiriöilmoituksen tekijä ei tule häiritsijän tietoon
Kun täytät häiriöilmoituslomakkeen, lue täyttöohjeet tarkasti ja noudata niitä. Lomakkeella kysytään esimerkiksi onko poliisit pyydetty paikalle kyseisen häiriön takia. Tarkemmat ohjeet ja sähköisen tai tulostettavan häiriöilmoituksen löydät Avaran sivuilta.
Häiriöilmoitus tuo häiriön isännöitsijän tietoon. Ilmoitusta ei voi jättää anonyymisti, mutta ilmoittajan tietoja ei koskaan paljasteta häiriön aiheuttajalle. Jos tapaus johtaisi oikeusprosessiin, häiriöilmoituksen tekijää saatettaisiin pyytää todistajaksi.
"On äärimmäisen harvinaista, että häiriön aiheuttaja riitauttaisi tilannetta oikeuteen, vaikka se lopulta johtaisikin vuokrasopimuksen purkuun. Itse en ole 8 vuoden aikana törmännyt sellaiseen kertaakaan, vaikka varoituksia on kirjoitettu runsaasti", Juha Kastinen rauhoittelee.
Keskustele myös muiden naapureiden kanssa
Häiriöilmoituksen saatuaan isännöitsijä selvittää aina taustat ja tarvittaessa pyytää häiriön aiheuttajaa palauttamaan asumisrauhan. Jos häiriöilmoitus tulee vain yhdestä asunnosta, isännöitsijä ei juridisesti pysty antamaan varoitusta.
"Käytännössä voimme vain muistuttaa järjestyssäännöistä ja antaa huomautuksen, millä ei ole juridista pätevyyttä. Lisäksi voimme tehdä yleistiedotteen, missä pyydetään asukkaita huomioimaan naapurit", Kastinen kertoo.
Varoitus voidaan antaa vasta, kun häiriöilmoituksessa on vähintään kahden asunnon asukkaiden allekirjoitukset tai ilmoitus samasta häiriöstä on tullut useamman asunnon asukkailta. Varoitus on aina juridinen toimenpide. Kahdesta varoituksesta seuraa usein vuokrasopimuksen purku.
Jos koet taloyhtiösi asumisrauhan olevan uhattuna, kannattaa keskustella muiden häiriöasuntoa lähellä olevien asuntojen kanssa ja kannustaa muitakin häiriötä kokevia tekemään häiriöilmoitus. Jos kyseessä on vakava ja toistuva häiriö, ja ilmoitus saadaan useamman asunnon asukkailta, voidaan häiritsijälle antaa varoitus.
Naapureiden huomioiminen on välittämistä
Suurin osa ihmisistä on rauhaa rakastavia ja haluaa olla mukava naapuri. Voi olla mahdotonta tietää, häiritsevätkö oman elämän äänet naapureita. Viisainta onkin kysyä naapurilta itseltään, kantautuuko ääni hänen asuntoonsa. Näin kannattaa toimia myös silloin, kun perheessä on uusi karvainen jäsen – muulloin hiljainen koira saattaa tietämättäsi haukkua, kun et ole paikalla.
Esimerkiksi vesiputket ja muut vastaavat rakenteet kantavat ääntä hyvinkin selkeästi ylös- ja alaspäin. Kannattaakin miettiä, onko kaiutin aivan putkien vieressä, tai onko pöytä, minkä äärellä puhuu netissä tai puhelimessa, aivan patterin edessä – etenkin, jos keskustelut jatkuvat yömyöhään. Äänen kantamisen lisäksi pattereiden kolahdukset kuuluvat pitkälle, eli esimerkiksi sohva kannattaa sijoittaa sen verran irti patterista, ettei se aiheuta kolahdusta jokaisella istumisella. Tekstiilien määrä ja sijoittelu vaikuttaa myös äänen kaikumiseen, joten sen puolesta asuntoa ei kannata konmarittaa kovin minimalistiseksi.
Naapurien tervehtiminen ja muutaman sanan vaihtaminen silloin tällöin helpottaa toimimista myös häiriötilanteissa. Joskus kanssaihmisestä herää aito huoli. Naapurin pappa ei tunnu enää muistavan, mitä viimeksi juteltiin, tai pienet lapset tuntuvat olevan aina keskenään. Huolta herättäviä tilanteita varten on nimettömänä tehtävät, kaupunkikohtaiset huoli-ilmoitukset ja lastensuojeluilmoitukset. Tällaisen ilmoituksen saavalla viranomaisella on velvollisuus olla yhteydessä ilmoituksen kohteeseen ja tarkastaa mahdollinen avuntarve. 